Tiedotteet

Taustatietoa siirtohintakeskusteluun

22.01.2021

Varsinkin maaseutumaisessa sähkönjakeluympäristössä toimivien yhtiöiden osalta liiketoiminnassa on aivan erilaisia haasteita, kuin kaupunkiyhtiöillä ja muualla väkirikkailla alueilla toimivilla yhtiöillä. Esimerkiksi PKS Sähkönsiirto Oy:n kohdalla asiakkailta saadut siirtomaksutulot eivät riitä vielä edes lain vaatimiin perusinvestointeihin, vaan yhtiö on joutunut ottamaan merkittävästi velkaa velvoitteista selviytyäkseen. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden jatkuvasti voimistuessa toimitusvarmuusinvestointien tarpeellisuutta sinänsä enää harva uskaltaa kritisoida. Kyse on nyt siitä, millainen hintalappu sähkön saannin varmistamiselle koituu ja miksi.

Siirtomaksutulojen niukkuus kannustaa tekemään kustannustehokkaita investointeja

Verkkoyhtiöiden toimintaympäristön erot näkyvät asiakkaille sähköntoimituksen varmuudessa ja siirtomaksujen hintatasossa. Siinä missä kaupungeissa yhtä asiakasta kohden tarvitaan sähköverkkoa vain muutamia kymmeniä metrejä, tarvitaan verkkoa maaseudulla jopa kymmenkertainen määrä. Asiakaskohtainen suuri verkkopituus ja metsäisyys yhdistettynä alhaiseen sähkönkäyttöön on erityisen haasteellinen toimintaympäristö asiakkaiden ja verkkoyhtiön kannalta.

Perinteinen siirtohintojen ”senttiä per kWh-tarkastelu” ei näin ota riittävästi huomioon toimintaympäristön eroja. Tasapuolisempi ja yhteismitallisempi tapa tarkastella verkkoyhtiöiden kustannustehokkuutta sen sijaan on, minkä verran siirtomaksutuloja on investointeihin käytettävissä verkon kokonaispituuteen nähden.

PKS Sähkönsiirron asiakkailtaan saamat siirtomaksutulot ovat noin 2200 euroa johtokilometriä kohden, mikä on kymmeneksi vähiten Suomessa 77 verkkoyhtiön joukossa. Siirtomaksutulojen niukkuus suhteessa sähköverkon pituuteen on pakottanut meidät kehittämään menetelmiä, joilla toimitusvarmuutta voidaan parantaa mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Tämän ”luonnollisen pakon” ajamana olemmekin nyt toimitusvarmuuden kehittäjinä Suomen kustannustehokkaimpien yhtiöiden joukossa.

 

PKSS

Suomen keskiarvo

Verkkopituus/asiakas

253 metriä

113 metriä

Asiakkaiden sähkönkäyttö keskimäärin

11 400 kWh vuodessa

13 400 kWh vuodessa

Asiakkaan siirtomaksut keskimäärin

550 € vuodessa

422 € vuodessa

Siirtomaksutulot johtokilometriä kohti

2200

3700

 

 

 

 

Siirtomaksun yhteydessä perittävät verot ovat lisänneet merkittävästi asiakkaiden maksutaakkaa

Asiakasta ymmärrettävästi kiinnostaa kuitenkin kaikkein eniten, kuinka paljon sähkön verkkopalvelu maksaa omalla kohdalla nyt ja tulevaisuudessa, sillä asuttava jossakin on ja laskut on pystyttävä maksamaan. Verkkoyhtiölläkään ei ole muuta mahdollisuutta, kuin pitää sähköverkkonsa kunnossa ja kehitettävä sitä lain vaatimusten mukaisesti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti. Urakka on vain tehtävä ja molempien on ymmärrettävä toistensa maailmaa.

PKS Sähkönsiirron asiakkailla on tavallaan onni olla asiakkaana verkkoyhtiössä, jonka omistajina ovat pohjoiskarjalaiset ja itäsavolaiset kunnat, joiden keskeisimpänä tavoitteena on taata kuntalaisille olosuhteisiin nähden mahdollisimman edullinen sähkön verkkopalvelu, jotta asukkaat ja kunnissa toimivat yritykset voivat asua ja toimia siellä, missä haluavat. Sähkön siirron hinnankorotukset ovatkin olleet olosuhteiden nähden varsin maltillisia, sillä PKS Sähkönsiirron verkkopalvelun hinnat ovat nousseet vuodesta 2013 lähtien keskimäärin vain alle kolme prosenttia vuodessa. Sähkön siirtomaksujen mukana perittävät verot ovat sen sijaan samana aikana nousseet kolminkertaisiksi. Verot muodostavat tänä päivänä asiakkaan sähkön käytöstä riippuen 30-50 prosenttia asiakkaan vuotuisista verkkopalvelumaksuista.

 

PKS Sähkönsiirto lyhyesti

 

Asiakkaita

87 000

Sähköverkon pituus

22 000 km

Verkostoinvestoinnit

30 milj. euroa vuodessa

Sähköverkon jälleenhankinta-arvo

882 milj. euroa